On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan...

Aika on mennyt taas hyvinkin nopeasti ja talviloma alkaa olemaan jo ohi. Onneksi vielä kolme päivää vapaata. Maanantaina kun on vapaata koulusta. Tiistaina koulu jatkuu ensiapukoulutuksella. Paljon on opittu uutta sekä joitakin vanhoja asioita kertaatunut. Lähinnä psykologian osalta on kertaantunut vanha, koska kävin lukiossa tuon kurssin.

Mieliala menee kun mikäkin vuoristorata, mutta asenne auttaa jaksamaan. En aio luovuttaa ennen kun on pakko. Maanantaina olin Eliaksen kanssa Lillin luona. Kävimme Lillin kanssa Ikeassa ja Elias oli leikkimässä. Ostin Eliakselle pehmokissan, jonka hän nimesi Jessiksi...postimies Paten kisulihan se sitten taitaa olla

Keskiviikkona olimme seikkailemassa Leevin ja Eliaksen kanssa, sillä menimme uimaan yhdessä koko perhe. Oli mukavaa vietellä aikaa yhdessä, sillä harvemmin pääsemme koko perhe tekemään jotakin yhdessä. OLi ihan hauska päivä. Keskiviikosta ei ole kuvia

Loppuloma meneekin mukavasti oppimistehtäviä tehden ja tenttiin lukien, sillä 7.3 on psykologian tentti. Ei tule menemään läpi vaikka lukisinkin.

Matikan vihko

Loppuun kuvia meidän pistelypäivästä eli viime viikon tiistaista ja torstaista. Minä piikkikammoisena myönnyin että kaverini saa pistää minua. Tässä pari kuvaa, jotka kuvaavat aika paljon fiiliksiäni siitä. Maanantaina kun oli rokotukset tuli paniikkikohtaus kun kaverit alkoivat puhua piikeistä.  Onneksi eräs ihana luokkakaverini tuli kanssani sinne terveydenhoitajalle eikä tarvinnut mennä yksin. Mä selvisin niistä hengissä. Loppuja pistoksia odotellessa. Ne jotka ovat jäljellä on ne pahimmat...subcutikseen eli ihonalaiskudokseen pistäminen, lihakseen pistäminen ja kanylointi...Ne tulee olemaan mulle kova paikka. Nyt ne kuvat:

Kaveri piikitteli mua sit urakalla...

Äääk. kohta se pistää

Nyt pitää jatkaa lukemista ja kohta nukkumaankin pitää mennä.

-Mari